NERO - Cost reduction of Nearly Zero-Energy Wooden buildings in the Northern Climatic Conditions

NERO kertoo, kuinka lähes nollaenergiataloja rakennetaan puusta kustannustehokkaasti

3.12.2018

JULKISEN PUURAKENTAMISEN ENERGIA- JA KUSTANNUSTEHOKKUUS

Yhteispohjoismaisessa Nero – projektissa on tutkittu tämän vuosikymmenen maille tyypillisiä ja rakennustavaltaan jo yleisiä julkisia puurakennuksia. Tätä tutkittua tietoa tullaan hyödyntämään kansallisesti varmistamaan, mitkä rakennusten ominaisuudet erikseen ja yhdessä auttavat noudattamaan nykyisiä nZEB – vaatimuksia.

”Keskitymme täällä pohjoisessa voimakkaasti yleistyneiden eri tavoin esivalmisteisten puurakennusten energia- ja kustannustehokkuuden parantamiseen. Se toteutetaan käytännössä demonstroitujen, eri maissa toteutettujen ja toteutettavien kohteiden avulla”, kertoo projektin koordinaattori Tero Hasu, Kouvola Innovation Oy:stä.

Hasun vetämässä hankkeessa on kerätty informaatiota yhdestätoista (11) vuosien 2013 – 2017 aikana toteutetusta julkisesta tai julkisesta yhtiömuotoisesta rakennuksesta Eestissä, Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa. Kohteissa on tarkoitus määrittää rakennusten sisäilmaolosuhteita, energiankäyttöä, kuten myös rakennuksen hankintaprosessia, rakentamistapaa sekä teknisiä järjestelmiä.

”Viiden (5) projektin jo rakennetun päiväkodin osalta voidaan todeta olosuhteiden vastaavan sisäilmaluokituksen luokkia I ja II. Lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmät toimivat ilman suurempia ongelmia. Myös henkilökunnalta toteutettujen kyselyjen tulokset noudattavat suoritettujen mittausten tuloksia”, kertoo Tero Hasu.

Useimmissa tutkituista päiväkodeista yli 80 % henkilökunnasta ilmoitti sisäilmaparametrien (lämpöviihtyvyys, sisäilman laatu, akustiikka, hajut ja valaistus) olevan hyväksyttävällä tasolla.            

Energiankulutuksissa päiväkotien seurannassa ilmeni simuloidun ja mitattujen kulutusten välillä ongelmia. Useimmissa näistä viidestä rakennuksesta mitattu kulutus on suunnitteluarvoja korkeampi tai huomattavasti korkeampi. Todennäköisimmät syyt korkeampiin kulutuksiin ovat erot mitatuissa ja suunnitelluissa ratkaisuissa, energialaskennan menetelmässä ja asetusten sekä käyttötapojen eroissa.

 

EU ohjaa rakentamaan lähes nollaenergiarakennuksia

EU Horizon2020 –rahoitteinen Nero–hanke etsii vuosien 2017–2020 aikana ratkaisuja tulevien, lähes nollaenergiatalojen (nZEB) kustannusten optimointiin mm. tehokkaan suunnittelu- ja tuotantoprosessin avulla.

Euroopan Unionin asettamat energiatavoitteet ohjaavat jäsenvaltioita rakentamaan lähes nollaenergiarakennuksia. Vuoden 2018 loppuun mennessä jo uusien julkisten rakennusten olisi kaikissa jäsenmaissa noudatettava EPBD -direktiivin ohjeita.      

Useat jäsenvaltiot ovat jo asettaneet energiatehokkuusvaatimuksensa huomioiden samalla kustannusoptimoinnin.

 

Tarkemmin tämän hetkisiin tuloksiin voi perehtyä, raportit englanniksi: 

Energiatavoitteista pohjolassa verrattuna EU:n tavoitteisiin Nero –hankkeen www-sivuilla kohdassa ”Research” ja työpaketissa (WP) 5 ”nZEB energy performance requirements in Nordic vs. EC recommendations”.

Yhdentoista toteutetun puukohteen sisäilmaolosuhteista ja energiankäytöstä löytyy yksilöidympää tietoa Nero – hankkeen www-sivuilla kohdassa ”Research” – osion työpaketin (WP) 2 raportissa D2.2.

www.neroproject.net

 

 

COST AND ENERGY EFFIENCY IN PUBLIC MODERN WOODEN BUILDINGS

 

NERO project develops and demonstrates technical solutions, which significantly reduce the overall costs of new nearly Zero-Energy Wooden Buildings (nZEB) and districts compared to the current situation.

The European energy policy push the member states to transform building stock into nZEBs. By the end of 2020 (2018) all new buildings owned by public authorities should comply with the Energy Performance of Buildings Directive (EPBD, 2010) obligations.

Many member states have already shifted minimum energy performance requirements to the cost optimal level. In Nero we are also presenting the report “nZEB energy performance requirements in Nordic vs. EC recommendations”. The direct comparison of the building energy performance between the EC recommendation and the countries nZEB primary energy values produced inconsistent results because of the variation of both the primary energy factors and the energy calculation input data in national regulations.

NERO project has in the first step collected data from eleven (11) existing during 2013 – 2017 built wooden public, indirect public or private owned buildings in Estonia, Finland, Norway and Sweden, in order to be able to assess possible differences between predicted and actual energy and indoor environmental performance, as well as differences in building structures and technical systems.

Focusing on five (5) day care centres Nero report D2.2. (location mentioned down here) showed that in general, the thermal environment and indoor air quality responded to the highest indoor climate categories I and II. Heating and ventilation systems in these and all buildings are working without major problems. Good indoor climate conditions also reflected in the day care centre personnel satisfactory questionnaires. For most of the studied buildings, over 80% of the people marked all indoor environment condition parameters (thermal comfort, indoor air quality, acoustics, odour and illuminance) acceptable.

Energy consumption analysis showed that problems exist between the calculated and measured values. In the most of these 5 studied buildings, measured energy consumption is higher or even significantly higher than designed values. Most potential causes of the higher actual energy consumption are differences of measured and designed solutions, methodology of the energy calculations and the differences in the user behaviour.

Lessons are from previously constructed nZEB buildings now learnt, and they will further be utilized in Nero in planning which kind of building properties could guarantee fulfilment of new or existing national nZEB requirements.

For an overview of the full reports, see the www.neroproject.net Research – section under work package (WP) 5 “nZEB energy performance requirements in Nordic vs. EC recommendations”.

Www.neroproject.net Research – section under work package (WP) 2 “D2.2 Energy and indoor air quality and comfort auditing report”

www.neroproject.net

 

15.6.2017

NERO KÄYNNISTYY - MITKÄ OVAT TAVOITTEET?

 

NERO - projekti etsii ratkaisuja tulevien lähes nollaenergiatalojen kustannusten alentamiseen tehokkaan suunnittelu- ja valmistusprosessin keinoin. Nero keskittyy puurakenteisten tehdasvalmisteisten rakennusten energia- ja kustannustehokkuuden parantamiseen sekä demonstrointiin eri maissa toteutettavien kohteiden avulla.
 
NERO on harvoja EU:n Horizon 2020 - projekteja, joka sai rahoituksen Pohjoismaisella konsortiolla: Kumppaneina projektissa ovat Kouvola Innovation Oy (Kinno), Aalto –yliopisto, Tallinnan teknillinen korkeakoulu,  Växjön kaupungin kehitysyhtiö Växjöföretag AB Ruotsista ja Sintef As Norjasta.
 
Tämä konsortio on perusteltu nollaenergiatalojen rakentamisella pohjoisissa ilmasto-olosuhteissa. Pohjoismaissa puurakentaminen on yhteneväistä ja perinteikästä, mikä Nero – projektin rahoituspäätöksen taustalla on mitä todennäköisimmin huomioitu. Kinnon koordinoima, EU:n Horizon2020 – ohjelman NERO aloittaa käytännön toimet syyskuussa.
 
Uusi maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää energiatehokkuutta

Uusittu maankäyttö- ja rakennuslaki pohjautuu rakennusten energiatehokkuusdirektiiviin. Asetusten mukaan uusi julkinen rakennus on Suomessa rakennettava lähes nollaenergiarakennukseksi (FInZEB), kun rakennus- tai toimenpidelupa tulee vireille 1.1.2018 jälkeen. Tämä sama tulee koskemaan kaikkia uusia rakennuksia vuoden 2021 alusta. FInZEB - rakennus tarkoittaa rakennusta, jonka energiatehokkuus (ns. E-luku, kWh/m2) on hiukan parempi nykyistä.
 
Puurakentamisen suhteen ympäristöministeriöltä on nyt lausunnolla opas vähähiilisyyden huomioimiseksi julkisen rakentamisen hankinnoissa. Suosituksina oppaassa ehdotetaan materiaalien ja tuotteiden käytettäväksi uusiutuvia tai kierrätettyjä raaka-aineista vähintään 10 % koko rakennuksen materiaaleista. Ministeriöllä on tavoitteena sisällyttää materiaalien hiilijalanjälki määräyksiin vuoteen 2025 mennessä.
 
Kouvolan uudet julkiset puurunkoiset rakennukset noudattavat jo pääosin nyt uutta lähes nollaenergialainsäädäntöä.  Esimerkiksi, maa- tai kaukolämpöä hyödyntävissä päiväkodeissa rakennuksen tiiveyden on oltava normaalia parempaa tasoa, IV- koneen on oltava tehokas ja kaikissa tiloissa on syytä käyttää LED – valaistusta. 
 
Kouvolan ja Kymenlaakson tavoitteina puurakentamisen ja puutuoteteollisuuden kehittäminen

Kouvolan periaatepäätös vuodelta 2011 puurakentamisen ja puutuoteteollisuuden kehittämiseksi näkyy jo konkreettisina toimina, kolmen puurakenteisen päiväkodin ja Mansikkamäen koulun rakentamisina. Tuleva lainsäädäntö energiatehokkuuteen, elinkaariarviointeihin ja vähähiilisyyteen painottuvina tulee jo automaattisesti edistämään puun lisäkäyttöä rakentamisessa
 
NERO –projektissa jatketaan konkreettisia toimia Kouvolan kaupungin kaupunkistrategian ja elinkeino-ohjelman toteuttamiseksi. Kinnolla on tavoitteena toimia puurakentamisen ja puutuoteteollisuuden uuden liiketoiminnan luomiseksi ja kasvun edistämiseksi. Alueen yritysten kilpailukyky paranee näiden toimialojen osaamisintensiivisissä toiminnoissa.
 
Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman 2017 – 2020 tavoitteina Neroon liittyvinä ovat mm. kasvihuonekaasupäästöjen laskeminen, uusiutuvan energian osuuden kasvattaminen energiantuotannosta sekä tiedonjakamishankkeena yhteistyössä alueen yritysten ja yhteisöjen kanssa Kouvolan tunnettavuuden ja imagon nostaminen ympäristöasioiden edelläkävijänä.
 
Kymenlaakson maakuntaohjelman 2014 – 2017 ”Elinvoimaa Pohjoiselta kasvuvyöhykkeeltä” mukaisesti Kaakkois-Suomen on tähdättävä kansainvälisesti merkittävän biotalousklusterin aikaansaamiseen, missä keskeistä on mm. puurakentamiseen panostaminen.  Alueen kasvu- ja kehitysteemoiksi innovaatiotoiminnassa on määritelty energiatehokkaan asuinympäristön sovellusten kehittäminen.  
 
Kinno koordinoi puurakentamisen kehittämistyötä

Pohjois-Kymenlaaksossa puurakentamisesta, rakennuksina ja rakentamisen tuotteina, leipänsä saavien yritysten liikevaihto on kasvanut koko 2010 – luvun keskimäärin 2,5 – 3 milj. € vuodessa. Yritysten omien työntekijöiden määrä on kasvanut keskimäärin 5 hengellä vuosittain. Toistaiseksi ilman merkittävää saha- ja puukomponenttiteollisuutta kehitys Pohjois-Kymessä on ollut hyvin positiivista. Kinnon tehtävänä on kiihdyttää tätä myönteistä kehitystä NERO – projektilla.
 
Kouvolan kaupunki on toiminut aktiivisena jäsenenä Pohjoismaiden Puukaupungit – verkostossa (Nordic Wooden Cities). Vuonna 2013 Kouvola järjesti Suomessa ensimmäisen kaksipäiväisen Holzbau Forum Nordic – seminaarin ja vuosina 2014 ja 2015 Kouvola toimi verkoston puheenjohtajamaana. Käytännön toimista verkostossa on vastannut Kouvola Innovation Oy.
 
Kansainvälistyminen on välttämätöntä suomalaisten menetelmien, tuotteiden ja palveluiden kehittämiseksi, hyväksyttämiseksi ja tunnetuksi tekemiseksi vientimarkkinoilla. Verkoston avaintoimijoiden välinen yhteistyö on ollut avointa ja sujuvaa; erityisesti Växjö, Bergen, Trondheim, Skellefteå ja Kouvola ovat läheisessä toiminnassa keskenään.

NERO – projekti jatkaa hyvää yhteistyötä puukaupunkiverkoston ja alan eri toimijoiden välillä.  

Toteutusaika: 1.9.2017-31.8.2020
Rahoittajat: EU:n horisontti 2020 -rahoitusohjelma