Rakentamisen kiertotalous – Missä mennään?

BLOGI 23.1.2020: Tuntuu, että aiheesta puhutaan paljon ja sitä mietitään ympäri Suomea, mutta vielä on pitkä matka siihen, että kiertotalous olisi arkipäivää rakentamisessa. Suomessa on vähän yleisesti tunnettuja esimerkkejä siitä, että rakennemateriaaleja tai rakenneosia käytetään uudelleen rakentamisessa. Hyviä esimerkkejä voi toki olla enemmän kuin niitä julkisuuteen nousee.

Tekniikka & Talous -lehdessä (22.11.2019) oli hyvä esimerkki Oulusta, jossa Asunto Oy Toppilan Punainen Mylly rakennutti kerrostalon vanhan myllyn tilalle: Yksi vanhan myllyn päädyistä säilytettiin ehjänä ja yksi pääty rakennettiin uudelleen käyttäen vanhoja tiiliä. Tähän ratkaisuun päädyttiin, kun oli pakko. Mainitussa artikkelissa kerrotaan muurauskustannusten olevan nelinkertaisia käytettäessä uudelleen vanhoja tiiliä. Tästä ei saa kuvaa, paljonko kustannuksien nousu oli suhteessa koko hankkeen kustannuksiin. Kuvien perusteella kerrostalo näyttää todella hyvältä ja se on myös palkittu Kestävä Kivitalo –palkinnolla.

Tanskassa on tällä saralla päästy pitkälle ja saatu aikaan paljon näkyvää, josta hyvänä esimerkkinä ovat Kööpenhaminan Ørestadissa sijaitsevat resurssi-kerrostalot. Ne ovat saaneet paljon julkisuutta ja syystäkin ne herättävät kiinnostusta. Onhan kyseessä näyttävä ja iso hanke. Talojen julkisivuissa on hyödynnetty purettavien kiinteistöiden julkisivujen tiiliseiniä isoina elementteinä. Kustannukset ovat Ylen tekemän jutun mukaan hankkeessa olleet 4–5 prosenttia tavanomaista korkeammat, mutta tulevaisuudessa on nähty mahdollisuuksia kustannustehokkuuden parantumiseen. Uudelleen käytöllä saavutettiin julkisivujen osalta 60 % pienemmät hiilidioksidipäästöt. (https://yle.fi/uutiset/3-11115662 )

Rakentamiseen tarvitaan enemmän erilaisia kiertotalous -pilotteja, joilla harjoitellaan rakentamisen eri osa-alueita ja tehdään aihetta tunnetummaksi. Parhaillaan toteutettavassa Kinnon ja Xamkin yhteisessä REUSE-hankkeessa harjoitellaan kevään 2020 aikana Tanskan mallin mukaista elementtien valmistusta ja tiilien uudelleen käyttöä. Tästä Kouvolan Betonin toimitusjohtaja totesi meille hyvässä hengessä, että ei muuten ole helppo homma ja tunnisti heti puolen kymmentä haastetta elementtien valmistamisessa... Kevään mittaan muun muassa näitä haasteita ratkotaan yhdessä Xamkin rakentamisen asiantuntijoiden kanssa ja tähdätään kohti tiilielementtien pilotointia.

Hiilineutraalius on myös yksi hyvä syy miettiä rakentamisen kiertotaloutta. Kymenlaakso maakuntana on omalta osaltaan lähtenyt tavoittelemaan hiilineutraaliutta liittymällä Hinku –maakunnaksi. Tämä tarkoittaa, että olemme sitoutuneet vähentämään 80 % hiilidioksidipäästöjä vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. (https://yle.fi/uutiset/3-11154249 ) Tämän tavoitteen saavuttamiseksi yhtenä keinona on rakentamisen kiertotalous, kun siihen liittyvät haasteet ratkaistaan ja materiaalien uudelleen käyttö yleistyy rakentamisessa.