BLOGI: Kouvola matkalla kiertotalouden kärkitoimijaksi

18.10.2017 - Viime viikolla Sitran järjestämässä seminaarissa Brysselissä Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen nosti kiertotalouden megatrendiksi digitalisaation rinnalle.

EU:n pyrkimyksenä on kehittää kiertotalouden avulla kestävämpää, vähähiilisempää, resurssitehokkaampaa ja kilpailukykyisempää taloutta. On mahdollista, että kiertotaloudella on jatkossa keskeinen asema EU:n teollisuuspoliittisessa strategiassa. Näissä talkoissa myös Kouvolan seudun toimijoiden on syytä olla mukana niin alueellisesti, kansallisesti kuin globaalistikin.

Sitran laskelmien mukaan kiertotalous voi tuottaa n. 3 miljardin euron arvopotentiaalin vuoteen 2030 mennessä. Suomi on jo yksi kiertotalouden kärkitoimijoista, mutta lisää konkreettisia tekoja kiertotalouden kehittämiseksi ja johtoaseman ylläpitämiseksi tarvitaan.

No mitä se kiertotalous sitten on? Kiertotalous pyrkii maksimoimaan tuotteiden, komponenttien ja materiaalien, sekä niihin sitoutuneen arvon kiertoa taloudessa mahdollisimman pitkään, jolloin jätteen synty ehkäistään.

Nykyinen EU:n biotalousstrategia on vuodelta 2012 ja kaipaa uudistamista. Uudenlaisissa talouden malleissa mahdollisuuksia myös kiertotaloudelle: kulutus ja omistaminen vaihtuvat jakamiseen, vuokraamiseen ja kierrättämiseen. Uudet, digitaaliset alustat mahdollistavat palvelujen tuottamisen ja kehittämisen.

Kiertotalous on talousmalli, joka vaatii uudenlaista arvoketjuajattelua. Jotta kiertotalouden potentiaalista saadaan kaikki irti, tarkoittaa se ajattelutavan muutoksen lisäksi laajaa alueellista yhteistyötä ja sitoutuneisuutta, tutkimus- ja kehitystyötä ja osaamisen kehittämistä. Lisäksi on syytä edistää kokeilukulttuurin keinoin tuotteiden ja palveluiden kaupallistamista, mutta rinnalle tarvitaan myös tavoitteita tukevia ohjauskeinoja lainsäädännön ja verotuksen avulla.

Suomeen laadittiin viime vuonna maailman ensimmäinen kiertotalouden tiekartta. Tavoitteemme on olla kiertotalouden globaali kärkimaa vuoteen 2025 mennessä. Tiekartan painopistealueet linjaavat hyvin Kouvolan seudun mahdollisuuksia: 1) kestävä ruokajärjestelmä, 2) metsäperäiset kierrot, 3) tekniset kierrot, 4) liikkuminen ja logistiikka sekä 5) yhteiset toimenpiteet.

Kouvola on vahva metsäbiotalouspaikkakunta. Alueella on Suomen kärkitoimijoita mm. sellun (erityisvahvuutena pitkäkuituinen havusellu) ja paperin tuotannossa sekä pakkausmateriaalituotantoon liittyen (kartonki). Alueella osataan suunnitella ja toteuttaa ympäristön kannalta kestävää ja energiatehokasta rakentamista. Olemme jo selvittäneet, että elinkaarensa päässä kouvolalaisesta rakennuksesta jää erittäin vähän ei-kierrätettävää materiaalia, tai vaihtoehtoisesti rakennus kokonaisuutena voi jatkaa elinkaartaan pysyvänä rakennuksena uudessa paikassa ja käyttötarkoituksessa. Hiiltä sitovan puun ”uutta tulemista” on syytä seurata seudulla tarkasti. Puupohjaiset materiaalit jatkojalostuvat jo nyt mm. lääke-, kosmetiikka- ja vaateteollisuuden raaka-aineeksi ja toimivat korvaavina materiaalina esim. muoveille ja betonille.

Materiaalikiertoon liittyen Kouvolassa osataan toimia jo monella eri sektorilla. Hyötyvirta-yritysalue kehittää erityisesti teollisuuden- ja jätteenkäsittelyn alueilla uusia tuotteita ja palveluita myös uusia raaka-ainelähteitä pilotoiden. Meillä toteutetaan myös ratkaisuja teollisuuden energiakäyttöön liittyvän hukkalämmön, prosessikaasujen tai jäte-/jäähdytysvesien prosessointiin. Paikallisesta viljapölystä tuotetaan kaukolämpöä. Uusia mahdollisuuksia tuottaa myös elintarviketeollisuus, joka etsii teollisille sivuvirroilleen uusia hyödyntäjiä vaikkapa lainvoiman saaneen hyönteistalouden parissa. Lisäksi rakennusten purkumateriaalia käytetään maanrakennuksessa.

Julkisten hankintojen kautta on mahdollista edistää kiertotalouden periaatteita monella eri toimialalla. Kouvolan seudulla kiertotaloutta edistäviä hankintoja on jo jonkin verran toteutettu ja kiinnostus on kasvava. Parhaillaan toteutetaan markkinavuoropuheluja mm. lähiruokaan liittyen. Lisäksi mahdollistetaan systemaattisuuden ja osaamisen lisääntymistä mm. Kinnon hankinta-asiamiestoiminnan kautta.

Luonnonvarojen kestävämpi käyttö on elinehto maanpäälliselle elämälle. Nykyinen talousmuoto on tulossa tiensä päähän, eikä elinympäristömme kestää alati kasvavaa kulutusta. On lohdullista huomata, että kiinnostus ja innostus globaalien haasteiden ratkaisemiseksi, myös paikallisesti, on juurtunut Kouvolaan niin yritysten, kuin kuntalaistenkin keskuudessa. Aiheeseen liittyvien yritysten liikevaihto ja henkilöstö on kehittynyt suotuisasti viime vuosien aikana ja ekologisempi ja sosiaalisempi kehittäminen on käynnistynyt kuntarajat ylittäen.