NERO - Cost reduction of Nearly Zero-Energy Wooden buildings in the Northern Climatic Conditions

Nero kertoo, kuinka lähes nollaenergiataloja rakennetaan puusta kustannustehokkaasti

 

NERO - projekti etsii ratkaisuja tulevien lähes nollaenergiatalojen kustannusten alentamiseen tehokkaan suunnittelu- ja valmistusprosessin keinoin. Nero keskittyy puurakenteisten tehdasvalmisteisten rakennusten energia- ja kustannustehokkuuden parantamiseen sekä demonstrointiin eri maissa toteutettavien kohteiden avulla.
 
NERO on harvoja EU:n Horizon 2020 - projekteja, joka sai rahoituksen Pohjoismaisella konsortiolla: Kumppaneina projektissa ovat Kouvola Innovation Oy (Kinno), Aalto –yliopisto, Tallinnan teknillinen korkeakoulu,  Växjön kaupungin kehitysyhtiö Växjöföretag AB Ruotsista ja Sintef As Norjasta.
 
Tämä konsortio on perusteltu nollaenergiatalojen rakentamisella pohjoisissa ilmasto-olosuhteissa. Pohjoismaissa puurakentaminen on yhteneväistä ja perinteikästä, mikä Nero – projektin rahoituspäätöksen taustalla on mitä todennäköisimmin huomioitu. Kinnon koordinoima, EU:n Horizon2020 – ohjelman NERO aloittaa käytännön toimet syyskuussa.
 
Uusi maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää energiatehokkuutta
Uusittu maankäyttö- ja rakennuslaki pohjautuu rakennusten energiatehokkuusdirektiiviin. Asetusten mukaan uusi julkinen rakennus on Suomessa rakennettava lähes nollaenergiarakennukseksi (FInZEB), kun rakennus- tai toimenpidelupa tulee vireille 1.1.2018 jälkeen. Tämä sama tulee koskemaan kaikkia uusia rakennuksia vuoden 2021 alusta. FInZEB - rakennus tarkoittaa rakennusta, jonka energiatehokkuus (ns. E-luku, kWh/m2) on hiukan parempi nykyistä.
 
Puurakentamisen suhteen ympäristöministeriöltä on nyt lausunnolla opas vähähiilisyyden huomioimiseksi julkisen rakentamisen hankinnoissa. Suosituksina oppaassa ehdotetaan materiaalien ja tuotteiden käytettäväksi uusiutuvia tai kierrätettyjä raaka-aineista vähintään 10 % koko rakennuksen materiaaleista. Ministeriöllä on tavoitteena sisällyttää materiaalien hiilijalanjälki määräyksiin vuoteen 2025 mennessä.
 
Kouvolan uudet julkiset puurunkoiset rakennukset noudattavat jo pääosin nyt uutta lähes nollaenergialainsäädäntöä.  Esimerkiksi, maa- tai kaukolämpöä hyödyntävissä päiväkodeissa rakennuksen tiiveyden on oltava normaalia parempaa tasoa, IV- koneen on oltava tehokas ja kaikissa tiloissa on syytä käyttää LED – valaistusta. 
 
Kouvolan ja Kymenlaakson tavoitteina puurakentamisen ja puutuoteteollisuuden kehittäminen
Kouvolan periaatepäätös vuodelta 2011 puurakentamisen ja puutuoteteollisuuden kehittämiseksi näkyy jo konkreettisina toimina, kolmen puurakenteisen päiväkodin ja Mansikkamäen koulun rakentamisina. Tuleva lainsäädäntö energiatehokkuuteen, elinkaariarviointeihin ja vähähiilisyyteen painottuvina tulee jo automaattisesti edistämään puun lisäkäyttöä rakentamisessa
 
NERO –projektissa jatketaan konkreettisia toimia Kouvolan kaupungin kaupunkistrategian ja elinkeino-ohjelman toteuttamiseksi. Kinnolla on tavoitteena toimia puurakentamisen ja puutuoteteollisuuden uuden liiketoiminnan luomiseksi ja kasvun edistämiseksi. Alueen yritysten kilpailukyky paranee näiden toimialojen osaamisintensiivisissä toiminnoissa.
 
Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman 2017 – 2020 tavoitteina Neroon liittyvinä ovat mm. kasvihuonekaasupäästöjen laskeminen, uusiutuvan energian osuuden kasvattaminen energiantuotannosta sekä tiedonjakamishankkeena yhteistyössä alueen yritysten ja yhteisöjen kanssa Kouvolan tunnettavuuden ja imagon nostaminen ympäristöasioiden edelläkävijänä.
 
Kymenlaakson maakuntaohjelman 2014 – 2017 ”Elinvoimaa Pohjoiselta kasvuvyöhykkeeltä” mukaisesti Kaakkois-Suomen on tähdättävä kansainvälisesti merkittävän biotalousklusterin aikaansaamiseen, missä keskeistä on mm. puurakentamiseen panostaminen.  Alueen kasvu- ja kehitysteemoiksi innovaatiotoiminnassa on määritelty energiatehokkaan asuinympäristön sovellusten kehittäminen.  
 
Kinno koordinoi puurakentamisen kehittämistyötä
Pohjois-Kymenlaaksossa puurakentamisesta, rakennuksina ja rakentamisen tuotteina, leipänsä saavien yritysten liikevaihto on kasvanut koko 2010 – luvun keskimäärin 2,5 – 3 milj. € vuodessa. Yritysten omien työntekijöiden määrä on kasvanut keskimäärin 5 hengellä vuosittain. Toistaiseksi ilman merkittävää saha- ja puukomponenttiteollisuutta kehitys Pohjois-Kymessä on ollut hyvin positiivista. Kinnon tehtävänä on kiihdyttää tätä myönteistä kehitystä NERO – projektilla.
 
Kouvolan kaupunki on toiminut aktiivisena jäsenenä Pohjoismaiden Puukaupungit – verkostossa (Nordic Wooden Cities). Vuonna 2013 Kouvola järjesti Suomessa ensimmäisen kaksipäiväisen Holzbau Forum Nordic – seminaarin ja vuosina 2014 ja 2015 Kouvola toimi verkoston puheenjohtajamaana. Käytännön toimista verkostossa on vastannut Kouvola Innovation Oy.
 
Kansainvälistyminen on välttämätöntä suomalaisten menetelmien, tuotteiden ja palveluiden kehittämiseksi, hyväksyttämiseksi ja tunnetuksi tekemiseksi vientimarkkinoilla. Verkoston avaintoimijoiden välinen yhteistyö on ollut avointa ja sujuvaa; erityisesti Växjö, Bergen, Trondheim, Skellefteå ja Kouvola ovat läheisessä toiminnassa keskenään. NERO – projekti jatkaa hyvää yhteistyötä puukaupunkiverkoston ja alan eri toimijoiden välillä.