Uutta virtaa Kymijoesta

Kymijoen nostaminen uuden Kouvolan matkailuvaltiksi ja kalastusmatkailutulon karttuminen edellyttää vaelluskalakantojen, lähinnä lohen, palauttamista jokeen. Se tarkoittaa sopivien olosuhteiden luomista lohen luontaiselle lisääntymiselle mm. kalateitä rakentamalla ja säännöstelyhaittoje vähentämällä. Kun lohi on saatu viihtymään joessa, hoituu loppu kuin itsestään: lohi houkuttaa kalastajia ulkomaita myöten, kalastajat käyttävät majoitus- ja kauppapalveluita ja matkailutuloja kilisee kassaan. ”Kymijoesta olisi kunnostettavissa lähestulkoon Tenoon verrattava lohijoki, sillä joen sijainti on loistava. Toista vastaavaa ei löydy eteläisestä Suomesta tai edes Virosta", sanoo Kinnon kehityspalveluissa kahta Kymijoen kehittämiseen tähtäävää hanketta vetävä projektipäällikkö Vesa Vanninen.

”Pietarin seudulta ja Virosta olisi ihan perusteltua odottaa mittavaa kalastusmatkailua Kouvolaan, jos olosuhteista saataisiin rakennettua lohelle suotuisat."

Joki pitää tuotteistaa

Kymijoki on siis tuotteistettava ja saatettava se markkinoille sen kilpailukykyyn luottaen. Kotkassa Kymijoen kilpailukykyä on jo päästy testaamaan ja on nähty, että kalastusmatkailutulon saaminen Kymijoesta on mahdollista. Ylempänä jokivarressa olosuhteet ovat kuitenkin piirun verran haasteellisemmat. Jo vuosisadan alussa rakennetut padot valjastivat joen allasmaiseksi sarjaksi ja joki on otettu vesivoimatalouden käyttöön. Aikanaan merkittävän vaelluskalajoen menetyksiä on nykypäivään asti kompensoitu kalanpoikasten istutuksilla, mikä ei nykykatsannossa ole biologisesti kestävä toimintamalli.

Halpaa lystiä vaelluskalakantojen palauttaminen Kymijokeen ei ole. Padot ohittavien kalateiden rakentaminen maksaa helposti miljoonia euroja. Mistä rahat? ”Ehkä iso EU-hanke voisi olla ratkaisu”, uumoilee Vesa Vanninen. ”Tai ehkä haitan aiheuttajien tulisi olla mukana kun jaetaan kalateiden rakentamisesta aiheutuneita kustannuksia. Nykyisiä velvoitteita voisi olla hyvä muuttaa siten, että ne entistä paremmin palvelisivat vaelluskalojen luontaista lisääntymistä.”

Yhteistyötä maanomistajien kanssa ProKymijoki- ja Kymijoen virkistyskäyttö vetovoimatekijäksi –hankkeissa Kymijokivartta otetaan haltuun uuden Kouvolan ja Iitin korkeuksilla. ProKymijoki-hanke toteuttaa jokivarteen erilaisia rakenteita, muun muassa laavuja ja kalastuslaitureita.

Kymijoen virkistyskäyttö vetovoimatekijäksi –hankkeen tavoitteena puolestaan on kehittää Kymijoen alueen vesistöjen virkistys- ja matkailukäyttöä edelleen kartoittamalla olemassa olevat ulkoilureitit, uimapaikat, venesatamat, luontokohteet ja muut vastaavat. Samalla kartoitetaan Kymijokivarren maankäytön suunnitelmien ajantasaisuus.

Vannisen kesä tulee kulumaan jokivarren kohteita kiertäen ja uutta suunnitellen. ”Työtä pitää tehdä yksityisiä maanomistajia kuunnellen ja heidän kanssaan neuvotellen. Veneenlaskupaikat ja rantautumislaiturit, retkeilyreitit, laavut ja vessat edellyttävät yhteistyöhalua maanomistajilta.”

”Lisäksi on tarpeen haastatella matkailuyrittäjiä ja selvittää mitä he haluavat ja millaisia kehittämistarpeita heillä on.”

Kirsi Laakso