Kun rauta on kuumaa

RailForum 2017 keräsi logistiikka-alan ammattilaiset yhteen keskustelemaan raideliikenteen tulevaisuudesta . Antoisan seminaaripäivän päätti uutisankkuri Peter Nymanin vetämä paneelikeskustelu.

Paneeliin osallistuivat johtaja Ilkka Seppänen VR Transpoint Oy:stä, johtaja Jari Grönlund Unytrade Oy:stä, johtaja Markku Koskinen HaminaKotka Satama Oy:stä, tulliylitarkastaja Pasi Toivanen Suomen Tullista, toimitusjohtaja Matti Toivanen Kuehne + Nagel Ltd:stä ja toimitusjohtaja Tomi Hautala Propentus Oy:stä.

Yksi päivän kuumista puheenjohtajista oli lohkoketjujen esiinmarssi logistiikkapuolelle. Matti Toivanen huomautti, että lohkoketjuissa on potentiaalia mullistaa koko toimiala – etenkin kun uusi teknologia voi poistaa kitkaa toimitusketjun kriittisistä kohdista ja tuoda miljoonasäästöt. Uusi Kouvola – Xi’an -yhteys ei kuitenkaan ole riippuvainen teknologiasta, vaan asiakkaista:

”Vain kysynnän kautta tästä tulee pitkäaikainen projekti”, Toivanen totesi ja muistutti, että viimeksi vuonna 2010 oli viritelty vastaavia raidesuunnitelmia Itään.  

Virta vie  

Tomi Hautala – jonka luotsaama IT-talo Propentus on mukana kehittämässä lohkoketjukonseptia raideliikenteelle yhdessä Kinnon ja IBM:n kanssa – huomautti, että tavara- tai tietovirtojen ei pitäisi liikaa kumartaa maakohtaisia rajoja.

”Meidän tulee poistaa ihminen yhtälöstä parhaan kykymme mukaan”, Hautala sanoi, viitaten lohkoketjujen mukanaan tuomaan automatisointiin. Kun logistiikkaketjussa on vaikkapa 50 toimijaa, täytyy kaikki paukut laittaa toiminnan sujuvoittamiseen.   

Pasi Toivanen Suomen Tullista kommentoi, että uudella Kiina-yhteydellä on hyvä mahdollisuus onnistua, koska hankkeella on laajaa poliittista tukea – mikä on monesti jäänyt uupumaan aikaisemmissa hankkeissa, kaikista juhlapuheista huolimatta.

”Hinta ei ehkä ole niin ratkaiseva tekijä tässä, vaan nopeus”, hän arvioi.

Jari Grönlund katsoi, että päätöksenteko tehdään – vihdoin ja viimein – korkeimmilla tasoilla ja kaikki hankkeen partnerit ovat valmiita yrittämään tosissaan.

”Suomen osalta riittää, että saamme viikoittain kasaan 41 konttia, eikä se ole niin paljon”, hän rohkaisi.   

Tonni rikki

Ilkka Seppänen VR:ltä totesi, että kapasiteettia riittää “standardikokoiseen” konttijunaan, joka on 800 metriä pitkä. Kun konttijunan pituus ylittää kilometrin, tarvitaan erikoisjärjestelyjä, mutta nekin onnistuvat, Seppänen lupasi.  

Markku Koskinen huomautti, että raide hakkaa kumipyöräliikenteen monella eri rintamalla ja muistutti samalla takavuosien rekkajonoista rajanylityspaikoilla.

”Kukaan ei halua paluuta kahden päivän rekkajonoihin, kun kerran tiedetään, että juna on niin paljon nopeampi”, Koskinen totesi.

Kylmäketju pitää

Yksi houkutteleva mahdollisuus on viedä suomalaisen elintarviketeollisuuden tuotteita Kiinaan, jossa vaurastuva keskikuokka on oppinut arvostamaan laatua. Tällöin kylmäketjun on oltava kunnossa – ja panelistien mukaan tämä puoli on hyvin hoidossa, joskin välillä erilaiset regulaatiokukkaset hämmentävät soppaa. Matti Toivanen kertoi esimerkin: maitojauhetta voi tällä hetkellä viedä Puolasta Venäjälle, mutta ei Suomesta Venäjälle. 

Tomi Hautala huomautti, että teknologia on usein se helpoin rasti tämänkaltaisissa hankkeissa – lainsäädäntö ja määräykset sen sijaan saattavat hidastaa ja harmittaa huomattavasti enemmän. Ilkka Seppänen näki kuitenkin kehitystä myös sillä puolella:

”Esimerkiksi rahdin ennakkotiedot kulkevat nyt sähköisesti ja sujuvasti.”     

RRT – menestyksen ankkuri

Iso osa tulevaa yhtälöä on Kouvolan RRT-hanke (Rail-Road Terminal), jonka kautta luodaan vahva alusta multimodaaliselle logistiikalle. RRT-hanke on nyt toisessa vaiheessaan ja panelistit uskovat sen olevan erittäin tärkeässä roolissa uuden yhteyden toimivuuden kannalta.   

“Suurin osa liikenteestä on vielä kumipyörillä. Terminaalilla on kapasiteettia ottaa vastaan yksi konttijuna päivässä”, totesi Jari Grönlund.   

 

Teksti: Sami Anteroinen, Dialog Design Oy

Kuva: Johannes Wiehn, Railforum 2017 -panelistit Kuusankoskitalolla.