Tuottavuus kasvuun vaivattomasti

TIETOTEKNIIKKAAN JA VERKKOYHTEYKSIIN PANOSTAMINEN MAKSAA ITSENSÄ NOPEASTI TAKAISIN.

NYT-hanke sai kiitosta Falam Oy:n Taito Heiskaselta (vas.) ja Plusverkot Oy:n Tuomas Pakkaselta (oik.).

NYT-hanke auttoi Kouvolan seudun ja lähialueen yrityksiä päivittämään tietotekniset valmiutensa vastaamaan tämän päivän vaatimuksia. Lisäksi hanke työllisti laitetoimittajia sekä sähköisten palvelun tuottajayrityksiä ja niiden alihankkijoita. Hankkeessa oli mukana yhteensä 151 yritystä.

NYTon kymenlaaksolaisten pk-yritysten ja niiden henkilöstön kehittämishanke, jossa kehitetään tietotekniikan käyttöä liiketoiminnan tukena sekä parannetaan tietoteknistä osaamista ja sähköisen liiketoiminnan ymmärrystä. NYTistä hyötyvät myös sähköisten palvelujen ja teknologian tarjoajayritykset, jotka tuen avulla pystyvät lisäämään myyntiään.

Kone- ja työaikaseurantaa sekä kukkia
Yksinkertaisimmillaan sähköinen liiketoiminta on yrityksen websivut, verkkokauppa tai sähköinen lasku, mutta sillä voidaan tarkoittaa myös yrityksen koko tuotantolinjan tietokoneistamista ja sen seurannan siirtoa verkkoon.

Iitin Kymppikoneistus Oy on yksi NYT-hankkeeseen osallistuneista asiakasyrityksistä. Vuonna 1977 perustettu koneistusosia valmistava yritys on pyrkinyt olemaan edelläkävijöiden joukossa tietoteknisissä ratkaisuissa. Ensimmäinen tietokone tuli yritykseen jo kahdeksankymmenluvun puolivälin jälkeen.

– Kun yrityksen laskutus sähköistettiin 2000-luvun alkupuolella, ei voitu vielä unelmoidakaan työstö- ja tietokoneiden yhdistämistä samaan verkkoon, toteaa projektin taustavoima, kuusankoskelaisen Falam Oy:n Taito Heiskanen.

Hankkeen myötä yrityksen koko tietojärjestelmä uudistettiin.

– Tietokoneistettu tuotantolinja auttaa valvomaan laatua ja kustannuksia sekä tuotantoaikaa ja -vaiheita. Tuotannon pullonkaulat on helppo etsiä koneelle tallentuneesta lokista, Iitin Kymppikoneistus Oy:n toimitusjohtaja Tuomo Peltola kertoo.

Valkealalainen tietoteknisiä kokonaisratkaisuja tuottava Plusverkot Oy oli mukana hankkeessa tuottajayrityksenä. Yksi yrityksen projekteista toteutettiin Suomen Viherpeukalot Oy:lle.

– Ensimmäisenä ei tule mieleen miten kukat liittyvät tietokantoihin, mutta nykyään täysin verkossa toimiva puutarhamyymälä asettaa tiukat vaatimukset tietojärjestelmille, Plusverkkojen toimitusjohtaja Tuomas Pakkanen kertoo ja jatkaa.

– Me emme puuttuneet valmiiseen ja toimivaan verkkokauppajärjestelmään. Meidän työmme oli tutkia ja kartoittaa olemassa olevaa, kehittää tietokantoja ja rajapintoja teknisesti.

Vaivaton ja maksaa itsensä takaisin
Kynnys sijoittaa laajaan tietojärjestelmään on suuri. NYT-hankkeen kaltainen apu on korvaamaton sekä tiedollisesti että taloudellisesti.

– Markkinoimme hanketta suoraan potentiaalisille asiakkaille. Tuloksena oli tusinan verran uusia projekteja ja joukko uusia asiakkaita, jotka eivät olisi ilman tukea panostaneet sähköiseen liiketoimintaansa. Ja kyse ei aina ollut halusta, vaan resursseista, Tuomas Pakkanen valottaa hankkeen hyötyjä.

Iitin Kymppikoneistus Oy hyödynsi tukipakettia starttipalvelun muodossa, jossa määriteltiin tarpeet, toiveet, tavoitteet sekä tehtiin etenemissuunnitelmat ja kustannuslaskelmat. Projektin todelliset kustannukset jäivät puoleen normaalihinnasta.

– Ulkopuolisella rahoituksella kynnys toteuttaa projekti koko laajuudessaan oli pienempi. Kun projekti voidaan toteuttaa lyhyellä aikavälillä ja yhtäjaksoisesti, se maksaa itsensä myös nopeammin takaisin. Tämän meidän järjestelmän takaisinmaksuaika on arviolta vuoden, ellei jopa lyhyempi, Tuomo Peltola toteaa.

Hankkeen vaivattomuus saa kiitosta. Kaikkien osallisten välinen kanssakäyminen on tehty mahdollisimman helpoksi.

– Toiminta oli täysin kitkatonta, Pakkanen toteaa.

– Turhaa byrokratiaa oli vältetty. Tämän helpompaa ja suoraviivaisempaa toimintaa ei voisi olla, kiittelevät myös Kymppikoneistus Oy:n Tuomo Peltola ja Falam Oy:n Taito Heiskanen.

ATK-apua ja sisältöä ostopalveluna
Tietotekniset laitteet ovat suhteellisen edullisia. Eniten tietojärjestelmien kehittämisessä maksaa alan ammattilaisten työtunnit.

Pääsääntöisesti pienten ja keskisuurten yritysten ATK-asiantuntijan tarve on vähäistä tai kausiluontoista. Tarvetta omaan tietotekniseen yksikköön ei ole, mutta asiantuntija-apua on tarvittaessa saatava sekä käyttöön että kehitykseen.

– Digimaailma on monimutkaista. Ei meillä yrityksen sisällä ole resursseja perehtyä siihen. Riittää, kun osaamme käyttää räätälöityä tietojärjestelmäämme ja voimme keskittyä omaan tuotantoomme, Iitin Kymppikoneistus Oy:n Tuomo Peltola kiteyttää.

– Olemme tehneet jo monta vuotta hedelmällistä yhteistyötä Iitin Kymppikoneistus Oy:n kanssa. Minusta voisi sanoa, että olen yrityksen ulkostettu ATK-osasto. Tosin en tee kaikkea kokonaisuudessaan itse, vaan käytän yhteistyökumppaneita ja alihankkijoita. Tärkeintä ei ole se mitä osaat, vaan mitä kaverisi osaavat, Heiskanen naurahtaa.

Iitin Kymppikoneistus Oy:n työaika- ja koneseuranta -projekti työllisti Taito Heiskasen lisäksi kaksi muuta itsenäistä yrittäjää Kouvolan seudulta.

– Minun vastuullani oli alustojen ja serverien, eli laitteiden, toimitus. Valkealalaisen ICT-yrityksen, Megativen, Aarni Ruuhimäki verkotti tuotantokoneet tietokoneisiin ja sai ne keskustelemaan keskenään – käänsi konekielen ihmiskielelle. Hänellä oli apunaan toiminimellä työskentelevä koodari, joka teki tietojärjestelmän ohjelmat, Heiskanen selventää työnjakoa.

Verkottuminen muiden digitaalisen alan yritysten kanssa on kannattavaa, myös Plusverkot käyttävät alihankkijoita ja tekevät yritysyhteistyötä.

– Me työllistämme 16 työntekijää, ja sen lisäksi lukuisia alihankkijoita. Käytämme esimerkiksi websivuston ulkoasusuunnitteluun ja -toteutukseen yrityksen ulkopuolista apua, Pakkanen kertoo.

Jatkuvaa kehitystyötä
Kun katsotaan taaksepäin jokunen vuosi, niin voidaan todeta tietoteknisten järjestelmien, laitteiden ja osaamisen kehittyneen nopeasti.

– Vaikka tietotekninen kehitys on merkittävä, niin pk-sektorilla on krooninen tarve hankkeille, jotka auttavat liiketoiminnan sähköistämisessä. Vielä on olemassa pienyrityksiä, joissa hoidetaan laskutuskin käsin, sekä Taito Heiskanen että Tuomas Pakkanen pohtivat.

Pelkän tietokoneen hankinta konttorin nurkkaan ei kuitenkaan ole avain liikevaihdon kasvattamiseen.

– Tietokone tai -järjestelmä ei ole ratkaisu kaikkeen äärettömän ja mahdottoman välillä. Tärkeintä on tietää mitä tarvitaan ja mihin tarvitaan. Tarvekartoitukset pitää tehdä järki edellä, eikä rahapussiin tuijottaen. Pitkässä juoksussa kukaan ei hyödy liian kevyistä tai raskaista ratkaisuista. Luottamus, jatkuvuus ja yhteistyö ovat avainasemassa, kun puhutaan pitkäjänteisestä kehitystyöstä, Heiskanen toteaa.

Kehitystyö ei pysähdy koskaan, vaan on jatkuva prosessi. Kehitysvaatimukset kulkevat ylhäältä alas, isoista konserneista pk-yrityksille.

– Jos haluamme täyttää vaatimukset, meillä ei ole varaa jättäytyä paikallemme. Meidän toimialallamme suurteollisuus sanelee säännöt, tietojärjestelmien pitää olla yhteensopivat keskenään, Iitin Kymppikoneistus Oy:n Tuomo Peltola kertoo.

Tulevaisuudessa yhä useamman yrityksen on panostettava nykyistä enemmän sähköisen liiketoiminnan kehittämiseen ja osaamiseen. Iitin Kymppikoneistus Oy:n listalla ovat avoimet ja yhteensopivat järjestelmät.

– Täydellinen sähköinen tilausjärjestelmä on varmaan seuraava askel. Se tarkoittaa, että alihankkijoiden on päästävä päähankkijoiden järjestelmiin ja päinvastoin. Paljon on siis vielä tekemättä, toteaa Peltola.

Taina Sivonen

NYT-artikkeli [pdf, 211 KB]

NYT, Neuvontapalvelut yritysten tietotekniikan tueksi

NYT tukee ja kehittää yritysten ja niiden henkilöstön tietoteknisiä valmiuksia. Hankkeen tavoitteena on parantaa yritysten ja niiden henkilöstön sähköistä liiketoimintaosaamista ja lisätä ymmärrystä kuinka sähköisiä järjestelmiä hyödynnetään liiketoiminnassa.

Neljä osa-aluetta

• Neuvontapalvelut auttaa yrityksiä sähköistämään liiketoimintansa sekä löytämään sopivan yhteistyökumppanin, ohjelman tai asiantuntija-avun.
  
  
• Talkkaripalvelu tarjoaa yrityksen tarpeisiin räätälöidyn opastuksen tietotekniikan käyttöön ja osaamiseen: tietoturvaan, verkkolaskutukseen, puhelimen ja tietotekniikan yhteiskäyttöön jne. Opastus toteutetaan pääsääntöisesti yrityksen tiloissa.
  
  
• Treenipalvelu tarjoaa tukea sähköisen liiketoiminnan sekä verkkoliiketoiminnan järjestelmien ja palveluiden määrityksiin, käyttöönottoon ja koulutukseen. Lisäksi tuetaan yrityksen websivuston päivityksiä ja verkkokaupan rakentamista liiketoiminnan edistämiseksi.
  
  
• Startti tuo asiantuntijan avuksi kehittämään yrityksen sähköistä liiketoimintaa. Yrittäjän kanssa keskustellaan liiketoiminnan tilasta, pullonkauloista, toiveista sekä kehitystavoitteista, ja tehdään etenemissuunnitelma sekä selvitetään kustannus- ja resurssikysymyksiä.