Yhteisöllinen media informoi ja myy

NETTIYHTEYDESTÄ ON TULLUT IHMISILLE, YRITYKSILLE JA YHTEISÖILLE ELINTÄRKEÄ PERUSHYÖDYKE.

Mediatutkija Sam Inkinen ja Dicole Oy:n toimitusjohtaja Teemu Arina luennoivat digitalisoituvasta maailmasta Digitaalinen Kouvola -hankkeen workshopissa.

Tunnetut mediavaikuttajat, Sam Inkinen ja Teemu Arina, tarjosivat yleisölle vuorovaikutteisen esityksen nykypäivän trendeistä, mahdollisuuksista ja haasteista sähköistyvässä yhteiskunnassa, joka on vuosien myötä kasvanut tietoyhteiskunnasta virtuaalisen ja todellisuuden yhteen sulauttavaksi ubiikkiyhteiskunnaksi.

Luento oli mielenkiintoinen yhtälö teoriaa ja käytäntöä. Sam Inkinen lähestyi aihepiiriä tutkijan näkökulmasta, kun taas Teemu Arina havainnollisti digitaalisen alan kehitystä, termistöä ja teknologiaa konkreettisin esimerkein.

Kehityksen kolmas aalto
Meneillään on digitaalisen kehityksen kolmas vaihe, jossa kulttuurit ja sosiaaliset käytännöt yhdistyvät virtuaalisten teknologioiden kanssa. Muodikkaan globalisaatio-termin rinnalle on noussut kokonaiskehitystä kuvaava käsite digitalisaatio.

– Vaikka digitalisaatiosta on tullut globalisaation kaltainen trendi, on sen aiheuttamasta murroksesta nähty vasta jäävuoren huippu, Sam Inkinen toteaa.

Digitaaliset toimintaympäristöt ovat tärkeitä itsessään, mutta myös muiden toimialojen tukifunktiona.

– Tulevaisuuteen keskittyvistä puheista huolimatta monet prosessit tapahtuvat nykytaloudessa ja -yhteiskunnassa vanhojen periaatteiden mukaan. Juuri näissä pullonkauloissa telekonferensseilla, virtuaaliyhteyksillä, CMC-ratkaisuilla, yrityswikeillä ja -blogieilla, eLearningilla jne. on epäilemättä vielä hyvin paljon annettavaa, Inkinen listaa.

Samalla kun läntisen maailman viestintä ja teknologia on laajamittaisesti digitalisoitunut, niin digitaalisuuden merkitys fyysisen, todellisen tai analogisen vastakohtana on väljähtynyt. Olennaista on mitkä teknologiat ja innovaatiot tekevät läpimurron tulevaisuudessa.

Sulautettu tietotekniikka
Virtuaalisista välineistä kehittyy huimaa vauhtia välttämättömiä toiminta-alustoja niin työ- kuin vapaa-aikaan. Ubiikkiyhteiskunnassa tieto- ja viestintä­teknologiaa on kaikkialla, ihmiset, esineet ja paikat ovat tietotekniikan avuin yhteydessä toisiinsa.

– Tietotekniikan pienentyessä anturit ja mikroprosessori työntyvät vähitellen kaikkialle: kotiin, kahvinkeittimeen, auton kojelautaan, saunan kiukaaseen jne. Toisaalta kaupunkisuunnittelijat visioivat uudenlaisia teknourbaaneja tiloja ja toimintoja, joissa arkkitehtuuri, design, media ja teknologia kohtaavat uusilla, luovilla tavoilla, Inkinen selventää.

Sulautettu tietotekniikka tarjoaa rajattomasti kaupallisia mahdollisuuksia. Maailmalla digitaalisuutta hyödynnetään paljon laajemmassa mittakaavassa kuin Suomessa.

– Esimerkiksi Japani ja Etelä-Korea ovat edellä­kävijöitä digitaalisessa liiketoiminnassa. Tarjolla on rajattomasti viihteellisiä ja informatiivisia pienten yritysten tuottamia sisältöpalveluja mm. mobiililaitteisiin, Teemu Arina kertoo.

Uudet ilmiöt
YouTuben, Skypen, Habbo Hotellin, Jaikun ja Facebookin kaltaiset esimerkit ovat osoittaneet, että pienestä alakulttuurista syntyvä innovaatio voi tavoittaa miljoonia lyhyelläkin aikajaksolla. Avantgardisesta ilmiöstä tulee nopeasti valtavirtaa, jos ajoitus on oikea ja kiinnostuneiden määrä on riittävä.

– YouTuben kehitys nykyiseen mittakaavaan kesti vain 1 ½ vuotta. Videoiden verkkojakelupalvelun myynti Googlelle tuotti kehittäjilleen miljardin dollarin ansiot, Inkinen havainnollistaa.

Yhteisöllinen media on yksi keskeinen markkinointikanava nykypäivänä. Perinteisestä markkinointimallista poiketen se viestii kuluttajalähtöisesti. Markkinointi on enemmänkin vuorovaikutteista keskustelua kuin yhdestä suunnasta lähetettyä viestiä.

– 82 % ihmisistä käyttää päivittäin yhteisöllistä mediaa ja 91 % heistä hakee verkosta tukea ostopäätökselleen, Teemu Arina toteaa.

Teemu Arina puhui asiakaslähtöisestä tuotteen sekä palvelujen kehittämisestä ja markkinoinnista, crowdsourcingista eli talkoistamisesta. Siinä pyritään verkottamaan asiakkaat toisiinsa, kiinnostumaan tuotteesta ja sen kehittämisestä.

– Esimerkiksi amerikkalainen Starbucks on yhteisöllistänyt asiakkaansa mm. nettisivujen, Twitterin ja Facebookin avulla. Yritys tarjoaa heille mobiilipalveluja, viihdettä, online-yhteyksiä jne. Lisäksi asiakkaat voivat ehdottaa verkossa My Starbucks -ideoita sekä seurata muiden ideoita, Teemu Arina havainnollistaa.

– Käyttäjän todellisiin tarpeisiin pohjautuva liiketoiminnan kehitystyö voi poikia aivan odottamattomia ja kaupallisesti tuottavia ideoita, joita yrityksen sisällä ei osattaisi edes harkita, Arina jatkaa.

Nykytavan vastainen avoin kehitystyö vaatii konkreettista toiminta- ja ajattelutavan muutosta. Jos päästään avoimeen vuorovaikutukseen maailman kanssa, kaikki osatekijät hyötyvät syntyvästä innovaatioympäristöstä.

– Konkreettinen muutos on vaikea toteuttaa ja se harvoin lähtee organisaation sisältä. Vain harvat suuryritykset ovat osanneet luoda liiketoimintansa uusiksi, yksi esimerkki onnistuneista on Sony, Arina toteaa.

Käsitteiden merkitys
Digitaalista teknologiaa koskevaa keskustelua vaikeuttaa paitsi nopeasti kehittyvä teknologia niin myös usein epäselvä ja nopeasti muuttuva käsitteistö.

– Uusi teknologia tuo mukanaan myös uudet merkitykset ja iskusanat. Olennaista teknologian kehityksen rinnalla on semanttisen älyn kehitys, termistö ”kesyyntyy” ennen pitkää arkipäiväisessä käytössä ymmärrettäväksi, Sam Inkinen toteaa.

Yksi lähivuosien merkittävä uudistus voisi olla semanttinen web, joka yhdistää rakenteen ja merkityksen.

– Nykyinen netti on rakenteensa ja tietosisältöjensä puolesta labyrintti, Inkinen tokaisee.

– Lisäksi lähivuosien keskeiset haasteet liittyvät mm. virtuaalisiin ympä­ristöihin ja verkkoyhteisöihin, mobiiliteknologiaan sekä niin sanotun yhteisöllisen webin ja sosiaalisten teknologioiden tarjoamiin mahdollisuuksiin, Inkinen jatkaa.

Vain tulevaisuus näyttää, mitä tapahtuu. Kukaan ei sitä voi ennustaa, kuten Sam Inkinen siteeraa Nobel-palkittua fyysikkoa ja holografisen menetelmän kehittänyttä insinööriä Dennis Gaboria: ”Tulevaisuutta ei voi ennustaa, mutta tulevaisuudet voi keksiä.”

Taina Sivonen